Tässä olisi pikkasen infoa meistä. Eli aloittakaamme minusta, Sulo The Keeshondista.
Olen siis rodultani keeshond, ihan rotukoira. Kennelnimeni on Enter Sandman, kennelistä nimeltä Viksala.
Olen syntynyt 12.06.2008 :))
Olen Sulo, eli poika, eli valitettavasti alempiarvoisin koko perheestämme.
Olen tyypillinen kessu, hieman epäluuloinen vieraita kohtaan, mutta muuten mukava karvakaveri. Tykkään vartioida meidän pihaa ja nostaa metelin mm. ovikellon soitosta ja siitä, kun joku liikkuu reviiriäni lähellä.
Olen kiva harrastuskoira, rakastan temppuilua ja agilityä erityisesti. Nyt olen tottunut match show'ssakin liikkumiseen ja olen hyvin komea (heh). Tokokin on ihan kivaa, mutta kisoihin minua ei saa lähtemään. Ei kyllä kukaan ole yrittänytkään. Onneksi.
Olen tosi kiva koirakaveri siinä mielessä, etten juurikaan haasta riitaa muiden koirien kanssa. Eniten rakastan niiden kanssa leikkimistä, vaikka se ärsyttääkin yleensä lyhytpinnaisimpia kavereita ja saan ärinät niskaani.
Olen tosi rohkea, juuri muuta en pelkää kuin polven nostamista, käsien läiskäisemistä yhteen, sorsia, ampiaisia yli kaiken (yksi luultavasti pisti minua kerran) ja vähän hämähäkkejä. Tosin olen kyllä syönyt pari sellaista. Reagoin pelkoon ja jännitykseen istumalla ja haukkumalla. Siitä saan yleensä kuulla kaikenmoista.... etenkin mätsäreissä.
Olen myöskin siinä ihan tyypillinen kessu, että kyllästyn helposti. Jos tyttöni opettaa vähänkin liian vaikeaa tehtävää, hermostun ja teen kaiken mahdollisen, mitä osaan. Yleensä silloin se hermostuu ja yrittää näyttää nameja, silloin näytän sille nätin pyllyni ja kävelen koreasti pois.
Olen melkoinen ulkokoira, rakastan sadetta ja lunta, ja korkealta paikalta tähystän valtakuntaani. Niin, koko valtakunta kuuluu vain ja ainoastaan minulle. Kunnes Titta saapuu paikalle.
<< Tässä minä nyt keimailen. Enkö olekin nätti?
-Sulo The Keeshond
HEISSAN!!!!
Nyt vaihtui kirjailija. Okei, nyt siis minusta, Titta The Bordercolliesta.
Olen puhdasrotuinen bordercollie, ihan Ruotsista asti. (IHAN TOSI!!) Minulla on ruotsalainen kennelnimikin, joka muuten on Carl-Magnus Magnusson's Titta. Olen syntynyt 26.1.2005 :)
Olen Titta nimeltäni (ruotsalainen nimi, näet) ja tietenkin poikaa korkeampiarvoinen. Joskus tulee kiistaa tytön kanssa, kumpi on korkeampiarvoinen, mutta siitä ei tapahdu muuta kuin heitto ulos. Mielelläni pysyn sisällä kaikkien rapsutettavana ja syömässä kuin ypöyksin ulkona.
Olen melkoinen kissa. Rakastan rapsuttelua ja keränä koisaamista ympäri vuoden eikä herkut pahaa tee. Vaikka niistä muotoutuukin pelastusrengas.
Olen tosi kova leikkimään, rakastan vinkuleluja. Varsinkin kuuluisaa possua, josta kuuluu "röh röh rööhhh"... Tosin, en ole niinkään huippu harrastuskoira. Kyllä minä pari agilitytemppua opin, mutta muuten tempuissa en ole niin hyvä. Kun en opi jotain, alkaa rassaamaan, ja lennän selälleni. Tuskastuneena seuraan, kuinka tyttö huutaa: "ISTU! ISTU! VILKUTA! VILKUTAAAH!!!" Ei se minua haittaa, mutta se haittaa, että nami jää saamatta. En kuitenkaan suin surminkaan edelleenkään tajua, mitä sana "vilkuta" tarkoittaa.
Olen paukkuarka, ja uusivuosi ja ukkonen ovat tuskaa. En kuitenkaan pelkää juuri muuta kuin vain sitä, että olen tehnyt väärin, eikä emäntä ole iloinen.
Olen kuulemma aika inhottava koirakaveri, kun äidyn mahdottomaksi koiria nähdessään. Kun joku narttu ilmestyy näyttämään takapuoltaan, nostan huulet korviin ja annan murinan soida. Poikakoirat ei nyt niinkään kiinnosta, siinähän rettelöitsevät, olen päättänyt.
<< Tässä olen minä. Enkö olekin kaunis?
Nättiä poskipunaa ja luomiväriä löytyy.
Uskokaa tai älkää, bordercollie kuitenkin olen, vaikkakin lyhytkarvainen. Bortsu mikä bortsu.
-Titta The Bordercollie

